Библиография на финском, шведском, английском и немецком языках

1. Ahti, M.: Ryssänvihassa. Elmo Kaila 1888–1935, Juva. WSOY. 1999. 525 s.
2. Baschmakoff, N. Venäläisyys Suomessa, Suomen vähemmistöt. Budapest, 1995. S. 2—3.
3. Baschmakoff, N., Leinonen M.: Russian Life in Finland 1917–1939: A Local and Oral History. Studia Slavica Finlandensia, tomus XVIII. Helsinki. 2001.
4. Baschmakoff, N.: Mänty ja graniittipaasi, merellä myrskyää. Suomen venäläisten kirjallisesta elämästä 1917—1939. Tieten tahtoen. Joensuu. Joensuun yliopisto. 1994.
5. Baschmakoff, N.: Veteen piirretty viiva: Suomen venäläisen vähemmistön muistitiedon keruun rajankäynneistä. Kotiseutu, № 3. 1989. S. 154—159.
6. Berin-Bey, B. (Popper, Boris): Venäjän punainen lihamylly. Turku. 1966.
7. Björkelund, B.: Stalinille menetetyt vuoteni: elämäni vaiheet 1945—1955 [My Years Lost to Stalin: Phases of My Life 1945—1955]. Porvoo. 1966.
8. Bonsdorf, B., Smedslund, T.: Helsingin venäläinen sotilassairaala. Helsinki. 1969.
9. Byckling, L.: Arkadiasta Aleksanterin Teatteriin Helsingin Venäläinen teatteri 1868—1918. Helsinki. 2006. 41 s.
10. Byckling, L.: Keisarinajan kulisseissa. Helsingin venäläisen teatterin historia 1868—1918. Suomalainen Kirjalisuuden Suera. Helsinki. 2009. 416 s.
11. Byckling, L.: Pietarin keisarillisen teatterin näyttelijöitä Helsingissä. Venäläiset Suomessa 1809–1917. Historiallinen Arkisto 83. Helsinki. 1985.
12. Büttner, R.: Sowjetisierung oder Selbstsändigkeit?: Die Sowjetische Finnlandpolitik 1943—1948 [Sovietization or Independence? Soviet Policy on Finland 1943—1948]. Hamburg. 2001.
13. Carlson, K.: Hiljainen vähemmistö. Suomen kuvalehti №33. 1988. S. 2—9.
14. Churchill, S.: Itä-Karjalan kohtalo 1917—1922; Itä-Karjalan itsehallintokysymys Suomen ja Neuvosto-Venäjän välisissä suhteissa 1917—1922. Suom. Katariina Churchill. Porvoo. 1970.
15. Die Revolutionstage in Helsingfors. Februar bis Dezember 1917. Berlin. 1919.
16. Eerola, J.: Siunattu olkoon turvamme tuoja …. Upseereihin kohdistunut väkivalta Helsingin venäläisessä varuskunnassa helmikuun vallankumouksen aikana 1917. Helsingin yliopisto, historian laitos. Pro gradu-tutkielma. 1995.
17. Ekström, B.: Ingermanländare i transitläger i Hangö: en utställning om en befolkningsgrupp på ca 60.000 personer. Laboratorium för folk och kultur. 1989. S. 16—18.
18. Elg, T.: Varpailla maailmalle. Porvoo–Helsinki–Juva. WSOY. 1991.
19. Engman, M.: Emigratsionen från Finland till Ryssland 1089—1917
20. Engman, M.: Petersburgska vägar. Schildt. 1995.
21. Engman, M.: Pietarinsuomalaiset. WSOY. 2004.
22. Engman, M.: Raja : Karjalankannas 1918—1920. WSOY. 2007.
23. Engman, M.: St.Petersburg och Finland.Migration och influens 1703-1917. Societas scientiarum Fennica. Helsingfors. 1983.
24. Engman, M.: Suureen itään: suomalaiset Venäjällä ja Aasiassa. Siirtolaisuusinstituutti. 2005.
25. Frilander, K.: Venäläisten taiteilijoiden matkat Imatralle 1809—1917. Pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopisto. 2001.
26. Haimila, M.: Kiittämättömät vieraat: venäläiset pakolaiset Suomessa 1918—1921. Kuokkavieraiden pidot: historian marginaalista marginaalihistoriaan. Tampere. Vastapaino. 1996. S. 79—103.
27. Haimila, M.: Kun kumous vie kodin: Suomeen paenneet venäläiset 1917—1927. Kansa ja kumous: modernin Euroopan murroksia 1880—1930. Helsinki. Suomen historiallinen seura. 1998. S. 61—86.
28. Haimila, M.: Kun kumous vie kodin: Suomeen paenneet venäläiset 1917—1927 (Homes lost to revolution: Russian refugees in Finland, 1917—1927), Helsinki. Suomen historiallinen seura. 1998.
29. Hakala, M.: Helsingin venäläiset asukkaat ja heidän elinkeinonsa 1809—1840. Historian laitoksen oppinäytetyö. Helsingin yliopisto. 1987.
30. Harjula T., Leinonen M., Ovchinnikova O.: Kyyrölän perinnettä. Традиции Красного села. Tampereen yliopisto. Slavica Tamperensia. Tampere, 1993. 292 s.
31. Heikkilä, E.: Muuttoliikkeet Venäjältä länteen. Siirtolaisuus-Migratiopn 3/1999. S. 42
32. Heikkinen, K.: Venäläisten vaikutus karjalaisessa kulttuurissa 1800-luvulla. Teoksessa Pauli Kurkinen (toim.) Venäläiset Suomessa 1809—1917. SHS. Hist. Ark. 83. Helsinki. 1984.
33. Heikkinen, Kaija. Lönnrotin venäläisiä aikalaisia Karjalassa. Kalevalaseuran vuosikirja 64/1984. SKS. Helsinki. 1984.
34. Hellman B., Kjellberg S.: Suomen venäjänkielisen kirjallisuuden bibliografia 1813—1972. Finnish, Russian, and Swedish. Helsinki. Helsingin yliopiston kirjasto. 1988. 96 p.
35. Hellman, B.: Aleksandr Kuprin and Finland, Studia Slavica Finlandensia VIII. Helsinki. 1991, pp. 27—97.
36. Hellman, B.: Leonid Andreev, Finland, 1906. Varietas et Concordia: Essays in Honour of Professor Pekka Pesonen on the Occasion of his 60th Birthday. Slavica Helsingiensia 31. Helsinki, 2007, pp. 32—49.
37. Hellman, B.: On Ivan Konevskoi’s Finnish Roots, in Baschmakoff, N., Rosenholm, A., Tommola, H. (eds), Aspekteja. Slavica Tamperensia V. Tampere, 1996, pp. 95—100.
38. Hellman, B.: The Reception of Russian Culture in Finland 1809—1917, in Branch M., Hartley J. and Maczak A. (eds), Finland and Poland in the Russian Empire: A Comparative Study. London: School of Slavonic and East European Studies, University of London, 1995, pp. 199—213.
39. Hellman, B.: Venäläisen nuorisokirjallisuuden historia. In Matkalippuja tähtiin: Venäläinen lasten- ja nuortenkirjallisuus ja sen suomennokset. Suomen Nuorisokirjallisuuden Instituutin julkaisuja 16. Tampere. 1993, pp. 13—43.
40. Helppikangas, P.: Venäläiset suhtautuvat suomalaisia myönteisemmin rajan avautumiseen. Kide: Lapin yliopiston tiedotuslehti. 1997:1, s. 34.
Helsinki. 1991.
41. Hirvonen, P.: Maahanmuuttajien tie työelämään on kivinen. Venäjän aika № 1, 1999, s. 22—23.
42. Holthoer, Rostislav: Uskollinen Venäläinen, Otava. 1991. 190 s.
43. Horn F. Russians in Finland. Cultural Minorities in Finland. Publications of the National Commission for UNESCO. № 66. Helsinki, 1995.
44. Horn, F. Russians in Finland. Pentikainen J., Hiltunen M. (eds.) Cultural minorities in Finland. An overview towards Cultural Policy. Helsinki Publications of the Finnish National Commission for UNESCO № 66. 1997. P. 183–199.
45. Hudova, I., Järstä, L.: Maailmalla tanssien. WSOY. 2002.
46. Huhtakangas, P.: Inkeriläisiä koulutetaan lomittajiksi Tuusniemelle. Suomen kunnat. 69(1990):20, s. 12—15.
47. Hämäläinen, V. Vanhan Suomen venäläiset huvila-asukkaat. Teoksessa Pauli Kurkinen (toim.) Venäläiset Suomessa 1809—1917. Historiallinen Arkisto Nro. 83. Suomen Historiallinen Seura. Helsinki, 1985.
48. Hämäläinen, V., Karjalan Kannaksen venäläinen kesäasutus ja sen vaikutus Suomen ja Venäjän suhteiden kehitykseen autonomian ajan lopulla. Acta universitatis Tamperensis ser A vol 59. Tampere. 1974.
49. Häyrinen, L.: Ei näkynyt tulevaisuutta Venäjällä. Suomen kuvalehti. 76(1992): 25—26, s. 36—39, 41.
50. Häyrinen, L.: Musta kylki kummallakin. Suomen kuvalehti 77(1993): 4, s. 10—11.
51. Immonen, K.: Ryssästä saa puhua… Neuvostoliitto suomalaisessa julkisuudessa ja kirjat julkisuuden muotona 1918—1939. Otava. Helsinki. 1987. 650 s.
52. Itsenäistymisen vuodet, osa 1: Irti Venäjästä. Kirjoittajat Pertti Luntinen ja Turo Manninen. VAPK-Kustannus & Valtionarkisto. Helsinki. 1992.
53. Jarva, U.: Paluumuuttajat elävät kahden kulttuurin välissä. Opettaja 91 (1996): 36, s. 20—21.
54. Jasinskaja-Lahti, I. & Liebkind, K.: Content and Predictors of the Ethnic Identity of Russian-Speaking Immigrant Adolescents in Finland. Scandinavian Journal of Psychology, 39(1998), 4, s. 209—219.
55. Jasinskaja-Lahti, I.: Maahanmuuttajien sopeutuminen pääkaupunkiseudulla. Helsingin kaupungin tietokeskuksen tutkimuksia 1997:9. Helsinki. 1997.
56. Jasinskaja-Lahti, I.: Venäjänkielisenä Suomessa ja suomalaisessa koulussa. Moneja baareja: tiellä toimivaan kaksikielisyyteen. Helsinki: Äidinkielen opettajain liitto, 1996, s. 53—57.
57. Jasinskaja-Lahti, I; Lebkind, K. ja Vesala, T.: Rasismi ja syrjintä Suomessa. Maahanmuuttajien kokemuksia, Helsinki. 2002.
58. Jerman, H.: Den dolda ryska minoriteten i Finland. Bulletin /Laboratorium för folk och kultur, Föreningen. Brage, sektionen för folklivsforskning. (1991):1, s. 8—11.
59. Jussila, O. et al.: Suomen poliittinen historia 1809—1995. WSOY, Juva. 1996.
60. Jussila, O.: Maakunnasta valtioksi. Suomen valtion synty. WSOY. Porvoo. 1987.
61. Jussila, O.: Venäläinen Suomi. Porvoo–Helsinki–Juva. 1983.
62. Juvelius (myöh. Juva), E.: Suomen kansan aikakirjat VI osa, 1772–1809. Suomalaisen historiallisen kirjallisuuden ja Carl Grimbergin suurteoksen pohjalla esittänyt Einar W. Juvelius. Otava. Helsinki. 1951.
63. Kaila, T.: Meriupseerista työmieheksi. Venäjän-saksalaisen pakolaisen muistelmia. Helsinki. 1942.
64. Kaitera, P.: Inkerin suomalaisen väestön siirto Suomeen. Inkeriläisten viesti 1984:5, s. 3—5,8—9.
65. Karemaa, O.: Vihollisia, vainojia, syöpäläisiä: venäläisviha Suomessa 1917—1923. SHS. Helsinki. 1998.
66. Karemaa, O.: Vihollisia, Vainoojia, Syöpäläisiä. Venäläisviha Suomessa 1917–1923. Suomen Historiallinen Seura, Helsinki. 1998.
67. Karste-Liikkanen, G.: Pietari-suuntaus kannakselaisessa elämänkentässä 1800-luvun loppupuolelta vuoteen 1918. Kansatieteellinen arkisto 20. Suomen muinaismuistoyhdistys. 1968.
68. Keisarillinen Aleksanterin yliopisto 1808—1917. Kirjoittaneet Matti Klinge sekä Rainer Knapas, Anto Leikola ja John Strömberg. Otava. Helsinki. 1989.
69. Kiparsky, V.: Suomi Venäjän kirjallisuudessa. Helsinki. 1945.
70. Kivinen, B.: Pakolaisia ja vakoilijoita. Neuvostoliitosta Suomeen tulleet luvattomat rajanylittäjät vuosina 1949—1959 [Refugees and Spies. Illegal Border Crossers from the Soviet Union to Finland from 1949 to 1959]. Supon tutkimusraportti 2/2006 (Research Report of the Security Police 2/2006). Helsinki. 2006.
71. Klinge, M.: Keisarin Suomi. Helsinki. 1997.
72. Koivukangas, O.: Inkerinsuomalaisten maahanmuuton selvitys. Siirtolaisuus 26 (1999):1, s. 1—2.
73. Koivukangas, O.: Katseet itään (Itä-Euroopan alueella tapahtuvat muuttoliikkeet). Siirtolaisuus 19(1992):4, s. 1—3.
74. Kokko, W.: Inkerinsuomalaisten «paluumuuton» luonne. Siirtolaisuus 24 (1997):1, s. 16—21.
75. Kopteff, G.: Venäläisten emigranttien järjestötoiminta Suomessa 1917—1945. Suomen ja Skandinavian historian pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopisto. 1983.
76. Korhonen, T.: Kulttuurinen ja kansallinen identiteetti Suomen venäläisissä hyväntekeväisyys- ja avunantoyhdistyksissä 1870-luvulta vuoteen 1939 asti. Tampereen yliopisto.
77. Kortteinen, J.: Romanit ja muut perinteiset vähemmistömme. Vähemmistöt ja niiden syrjintä Suomessa. Helsinki: Yliopistopaino, 1996, s. 75—108.
78. Koski, J.: Mikä maa — mikä valuutta? Vanhustyö 1999:5, s. 19—21.
79. Kosonen, M., Pohjonen, J.: Isänmaan portinvartijat. Suomen rajojen vartiointi 1918—1994 [Guardians of the Fatherland's Gates. Guarding Finnish Borders 1918—1994]. Keuruu. 1994.
80. Kotiutumispolku helpottaa paluumuuttoa. Mielenterveys 37 (1998):5, s. 27.
81. Koukkunen, H., Kasanko, M.: Helsingin ortodoksinen seurakunta 1827—1977. Helsinki. 1977.
82. Kraft att ställa sig till andakt — Georges von Swetlik är borta. Ortodoksiviesti, Nro. 7, 12. 1991.
83. Kronstadt: historia ja tulevaisuus = Kronstadt: history and future. Ed. by Romanov, Oleg & al., English transl. by Eric Pollock. Helsinki. Taifuuni. 1998. 96 p.
84. Kujala A.: Suomessa oleskelevat venäläiset vallankumoukselliset ja heidän vaikutuksensa 1890-luvun lopusta vuoden 1905. Venäläiset Suomessa. Historiallinen Arkisto 83.Helsinki. 1984. s. 311—326.
85. Kuorsalo A., Saloranta I.(toim): Evakkolapset. Ajatus Kirjat. 2005. 222 s.
86. Kuorsalo, A., Susiluoto, I., Valkonen, M.: Venäjä. Kovan linjan energiajätti, Helsinki. 2007.
87. Kyntäjä, E.: Ethnic remigration from the former Soviet Union to Finland — patterns of ethnic identity and acculturation among the Ingrian Finns. Yearbook of population research in Finland. 34 (1997), s. 102—113.
88. Kyntäjä, E.: Muuttopaineet Venäjältä ja Virosta Suomeen — satua vai totta? Poimintoja tutkimusprojektista. Siirtolaisuus 26 (1999):1, s. 4—10.
89. Kähönen, E.: Entinen Terijoki — kylämuistoja. Terijoki-säätiö. Kouvola. 1982.
90. Laari, O.: Suomi ja inkerinsuomalaiset — etnisyys velvoittaa? Tiede ja edistys 22 (1997):4, s. 302—316.
91. Lahti-Argutina E.: Olimme joukko vieras vaan. Venäjänsuomalaiset vainouhrit Neuvostoliitossa 1930-luvun alusta 1950-luvun alkuun. Siirtolaisuusinstituutti. 2001. 652 s.
92. Laine, A.: Suur-Suomen kahdet kasvot: Itä-Karjalan siviiliväestön asema suomalaisessa miehityshallinnossa 1941—1944 [The Two Faces of Greater Finland: The Situation of the Civilian Population of Eastern Karelia in the Finnish Occupation Administration 1941—1944]. Helsinki. 1982.
93. Lamberg, S.: Tuhat tulossa: inkeriläiset. Suomen kuvalehti 78(1994):28, s. 13.
94. Lappalainen. J., Wolke, L., Pylkkänen, A.: Suomen sodan historia 1808–1809. Hämeenlinna. 2008.
95. Leino, O.: Kuka oli Yrjö Leino [Who was Yrjö Leino]? Helsinki. 1973.
96. Leino, Y.: Kommunisti sisäministerinö [A Communist Minister of the Interior].
97. Leinonen M. Suomen venäläisten historiaa. Slavica Tamperensia. Tampere, 1987.
98. Leinonen M.: Finnish and Russian as they are spoken: from linguistics to cultural typology. Scando-Slavica, 1985, No 31. P. 117—144.
99. Leinonen, M.: Helsingin venäläinen kauppiasyhdistys 1918–1988: historiikki. 1991
100. Leinonen, M.: Helsingin venäläinen kauppiasyhdistys r.y.: historikki 1918—1988. Helsinki. 1991.
101. Leinonen, M.: Language survival: Russian in Finland. Slavica Tamperensia I. Tampere. 1992, s. 1—44.
102. Leinonen, M.: Language survival: Russian in Finland. Slavica Tamperensia 1(1992), s. 1—44.
103. Leinonen, M.: Suomessa puhuttu Venäjä. Sprakmote i Finland: invandring och spraklig anpassning pa 1800-talet. Helsingfors universitet, Helsingfors. 1991, s. 39—56.
104. Leinonen, M.: Suomessa puhuttu Venäjä. Språkmöte i Finland: invandring och språklig anpassning på 1800-talet. Helsingfors: Helsingfors universitet, 1991, s. 39—56.
105. Leskinen, A., Karvonen, I. Venäjänkielinen vähemmistö —ennen, tänä päiväna ja tulevaisuudessa. Suomen kansalliset vähemmistöt — kulttuurien ja kielten rikkautta. Vähemmistöoikeuksien ryhmän Suomen jaosta. Helsinki, 2009, sivu 44.
106. Lindeberg, Aleksander. Venäläisiä kansansatuja. Koonnut ja kuvittanut — Aleksander Lindeberg. WSOY, 2008.
107. Lodenius, P.: Ingermanländarna mår inte bra. Folktidningen Ny tid 1999:17, s. 8—9.
108. Loima, J.: Muukalaisina Suomessa, Kaakkoisen Kannaksen kreikkalaiskatoliset venäläisseurakunnat kansallisena ongelmana 1889–1939. Helsinki. 2001.
109. Loima, J.: Muukalaisina Suomessa: kaakkoisen Kannaksen kreikkalaiskatoliset venäläisseurakunnat kansallisena ongelmana 1889—1939. Järvenpää, 2001.
110. Longley, D.: The February Revolution in the Baltic Fleet at Helsingfors. Canadian Slavonic papers 20 no. 1. 1978.
111. Luntinen, P., Seyn, F. A.: A Political Biography of a Tsarist Imperialist as Administrator of Finland. Studia historica 19 julk. Suomen Historiallinen Seura. Helsinki. 1985.
112. Luntinen, P.: Imperial Russian army and navy in Finland 1808—1918, SHS Studia Historica 56. Helsinki. 1997.
113. Malinen, P.: The Ingrian-Finnish remigrants: factors preventing and promoting integration. Ingrians and neighbours: focus on the eastern Baltic Sea region. Helsinki: Finnish Literature Society, 1999, s. 195—210.
114. Malmberg, R.: Unelma, josta tuli tosi. Pirta: Kalevalaisten naisten liiton jäsenlehti. 33 (1994):4, s. 26—27.
115. Manninen, O.: Suomi inkeriläisten isäntänä. Historiallinen aikakauskirja 88(1990):3, s. 255—257.
116. Mawdsley, E.: The Russian Revolution and the Baltic Fleet; War and Politics, February 1917 —April 1918. Studies in Russian and East European History. London. 1978.
117. Mawdsley, Evan: The Russian revolution and the Baltic fleet. War and politics, february 1917 —april 1918. London. 1978.
118. Melanko, V.: Käkisalmelainen Nikolai Bojarinoff Viipurin Sergejeffien kuvaajana. 1997. 31 s.
119. Melanko, V.: Käkisalmelainen Nikolai Bojarinoff Viipurin Sergejeffien kuvaajana. 1997. 31 s.
120. Miettinen, H.: Menetetyt kodit, elämät, unelmat. Suomalaisuus paluumuuttajastatukseen oikeutettujen venäjänsuomalaisten narratiivisessa itsemäärittelyssä. Helsinki. 2004.
121. Mikkanen, R.: Paluumuutto on oppimista ja sopeutumista. Lapsen maailma 58 (1999):4, s. 20—22.
122. Mirolybov-Nurmela, A.: Pavlov, Paulanne vai Paulomaa? “Vanhojen suomenvenäläisten” sukunimien muutosanomukset 1920—1940-luvuilla. Pro gradu -tutkielma, 75 sivua, kevät 2008
123. Moilanen, M.: Ikääntyvät maahanmuuttajat tarvitsevat tukea. Sosiaaliturva. 86 (1998): 16, s. 20—21.
124. Moniääninen Suomi. Kieli, kulttuuri ja identiteetti. Jyväskylän yliopisto, Soveltavan kielitutkimuksen keskus. 2002.
125. Muilu H.: Venäjän sotilaat valkoisessa Suomessa. Atena. Helsinki. 2010. 199 s.
126. Mustajoki, A.: Venäläisten mysteeri. Me ja muut: kulttuurienvälinen viestintä. Helsinki: Yle-opetuspalvelut, 1996, s. 151—154.
127. Nevakivi, J.: Ulkoasiainhallinnon historia: 1918—1956 [History of the Finnish Foreign Service: 1918—1956]. Helsinki. 1988.
128. Nevakivi, J.: Zhdanov Suomessa: miksi meitä ei neuvostoliittolaistettu? [Zhdanov in Finland: Why Weren't We Sovietized?]. Keuruu. 1995.
129. Nevalainen, P.: Inkeriläiset opintiellä Suomessa 1943-1944. Maaseutuväkeä, hengen ja ruumiin kulttuuria: kokoelma artikkeleita Antero Heikkisen tutkimusaloilta. Joensuu: Joensuun yliopisto, 1991, s. 231—241.
130. Nevalainen, P.: Suomeen saapuneiden inkeriläisten sopeutuminen 1940-luvulla. Kotiseutu 1989:2, s. 67—69.
131. Nevalainen, P.: Viskoi kuin Luoja kerjäläistä. Venäjän pakolaiset Suomessa 1917—1939. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 742, Helsinki. 1999.
132. Nevalainen, P.: Viskoi kuin Luoja kerjäläistä. Venäjän pakolaiset Suomessa 1917—1939. Helsinki. 1999.
133. Nevalainen, P.: Viskoi kuin Luoja kerjäläistä. Venäjän pakolaiset Suomessa 1917–1939. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 742, Helsinki. 1999.
134. Nevalainen, Pekka: Inkeriläinen siirtoväki Suomessa 1940-luvulla [The Ingrian Migrant Population in Finland in the 1940s]. Keuruu. 1990.
135. Nieminen, M., Paananen, S. Pohjanpää, K.: Maahanmuuttajien elinolot. Venäläisten, virolaisten, somalialaisten ja vietnamilaisten elämää Suomessa 2002. Helsinki. 2003
136. Novitsky, B.: Venäjänkielinen kouluopetus Suomessa. Teoksessa Suomalais-Venäläisen koulun historiikki 1955—1985. Helsinki. 1985.
137. Närhi, M.: Venäläiset joukot Suomessa autonomian aikana. Teoksessa: Venäläiset Suomessa 1809—1917; Historiallinen Arkisto 83, julk. Suomen Historiallinen Seura. Helsinki. 1983.
138. Ortodoksisuutta eilen ja tanaan: Helsingin ortodoksinen seurakunta: 1827—2002. Helsinki. 2002.
139. Ostonen, L.: Vanhainkoti Helenan eräiden venäläisasukkaiden kokemuksia kivusta. Opinnäytetyö. Diakonia-ammattikorkeakoulu. Helsinki. 2001.
140. Paavolainen, E.: Karjalan kannaksen kysymyksiä. Otava. Helsinki—Viipuri. 1921.
141. Pakkanen, S.: Maahanmuuttaja pakenee ahdistusta. Mielenterveys 40 (2001):3, s. 40—41.
142. Palokari, S.: Poikkeustila on Karassevien arkea: lapset jaksavat odotusta parhaiten. Lapsen maailma 57 (1998):1, s. 22—23.
143. Pankakoski, J.: Suomen venäläisten emigranttien poliittinen liikehdintä 1918–1927. Jyväskylän yliopisto, Suomen historian laitos. Pro gradu -tutkielma. 1983.
144. Pankakoski, J.: Varjonyrkkeilyä itärajalla. Venäläisten emigranttien poliittinen liikehdintä Suomessa vuosina 1918—1927. Lisensiaattityö. Jyväskylän yliopisto. 1991.
145. Parland, O.: Henry Parland ja hänen kannakselainen taustansa I. Synteesi, Nro. 4. 1986.
146. Pasanen, T.: Helsingin kaupungin sosiaaliviraston ulkomaalaisyksikön vs. johtaja Päivi Parkkinen: Suurin osa inkeriläisistä nuorista on selviytyjiä. Kuntalehti 1998:17, s. 6.
147. Perhoniemi, R., Jasinskaja-Lahti, I.: Maahanmuuttajien kotoutuminen pääkaupunkiseudulla. Seurantatutkimus vuosilta 1997–2004. Helsinki. 2006.
148. Pernaa, V.: Tehtävänä Neuvostoliitto. Opetusministeriön Neuvostoliittoinstituutin roolit suomalaisessa politiikassa 1944–1992. Helsinki. 2002.
149. Pietari, H.: Venäläisten Suomeen muutto — Lahdessa ja Turussa asuvien venäjää puhuvien nuorten muuttotilanne ja sopeutuminen. Maantieteen tutkielma. Web Reports No.21. Siirtolaisuusinstituutti. Turku. 2006.
150. Pihkala, E.: Suomen Venäjän-kauppa vuosina 1860—1917. Bidrag till kännedom av Finland natur och kultur, Utgivna av Finska Vetenskaps-Societeten H. 113. Helsinki. 1970.
151. Pogreboff, S.: Helsingin ortodoksisten kuratoorio r.y. 120 vuotta. 1991.
152. Pohjolan-Pirhonen, H.: Kansakunnan historia 3, Kansakunta löytää itsensä. WSOY. Porvoo. 1973.
153. Pollari, J.: Invandrare fann vägen till Frälsningsarmén. Krigsropet: officiellt organ för Frälsningsarmén i Finland. 107 (1997):18, s. 6—7.
154. Polvinen, T.: Venäjän vallankumous ja Suomi 1917—1920: I. helmikuu 1917 — toukokuu 1918. Porvoo—Helsinki. 1967.
155. Polvinen, T.: Venäjän vallankumous ja Suomi. Vol. I. Porvoo. 1967.
156. Polvinen, Tuomo: Venäjän vallankumous ja Suomi 1917—1920. Vol. I–II. WSOY. Porvoo, Helsinki. 1987.
157. Pow deaths and people handed over to Germany and Soviet Union in 1939–1955. A research report by the Finnish National Archives. Edited by Lars Westerlund. Helsinki. 2006. 568 s.
158. Puntila, L.: Suomen poliittinen historia 1809—1955. Helsinki. 1963.
159. Pyykkönen, H.: Venäläiset arkkipiispat Suomessa vv. 1892—1923. ortodoksi.net.
160. Ranta, R.: Venäläinen kauppiaskunta ja sen kauppa Vanhassa Suomessa. Venäläiset Suomessa 1809—1917. Historiallinen Arkisto 83. Helsinki. 1985.
161. Rauanheimo, U.: Suomenlinnan venäläisaika 1808—1918. Teoksessa Suomenlinna 174—1948. Helsinki. 1948.
162. Rauanheimo, U.: Venäläiset joukot Suomessa maailmansodan 1914—1918 aikana; niiden yleisryhmitykset ja toimintasuunnitelmat. Tiede ja Ase 8/1950.
163. Rauanheimo, U.: Venäläiset joukot Suomessa maailmansodan 1914—1918 aikana. Niiden yleisryhmitykset ja toimintasuunnitelmat. Tiede ja ase 9/1950. Helsinki. 1950.
164. Reijonen, T.: Kannaksen mosaiikkimaailma. Helsinki. 1968.
165. Reitala, A.: Venäläiset taidemaalarit Suomessa 1809—1917. Teoksessa Pauli Kurkinen (toimit.), Venäläiset Suomessa 1809—1917. Historiallinen Arkisto Nro. 83. SHS. Helsinki. 1984.
166. Roos, S.: Kaksi kyyröläistä savenvalajaa. Pro gradu. 1995. 85 s.
167. Rosenius, A.: Inkeriläisten paluumuuttajien tilanteeseen valoa. Aikuiskoulutuksen maailma (2001):3, s. 31.
168. Rytkönen, P., Munsterhjelm, R., Lindqvist, S. (Red., 1989): Georges von Swetlik. Diogenesis-Kustannus. Helsingfors. 1989.
169. Sailas, A., Susiluoto, I., Valkonen, M.: Venäjä — jättiläinen tuuliajolla. Helsinki. 1996.
170. Salin, O.: Luvattu maa: inkeriläisten paluumuuton arkea Helsingissä. Sosiaalinen aikakauskirja. 86(1992):3, s. 49—51, 55, 57.
171. Sandström, T.: Tanja vill jobba för minoriteten i minoriteten. Hembygden: organ för finlandssvenskt hembygdsarbete. 14 (1999):1, s. 3.
172. Saul, N.: Sailors in revolt. The Russian Baltic Fleet in 1917. Kansas. 1978.
173. Scheinin, M.: Syrjintä on rikos, koska se on väärin. Image 1992:3, s. 23.
174. Seppälä, H.: Katajanokan upseerikerho. Joensuu. 1977.
175. Shenshin, V.: Helsingin venäläinen kauppiasyhdistys r.y. 1918–1998. 1998.
176. Shenshin, V.: Venäläiset ja venäläinen kulttuuri Suomessa. Kulttuurihistoriallinen katsaus Suomen venäläisväestön vaiheista autonomian ajoilta nykypäiviin. Helsingin yliopisto. Aleksanteri-instituutti. Helsinki. 2008.
177. Sinisalo-Katajisto, P.: Вопросы идентичности в русскоязычной диаспоре. Studia Slavica Finlandensia tomus XXIII. Helsinki. 2006.
178. Soini, H.: Kultainen kuherruskuukausi. Suomen kansallistaiteilijoiden vaikutus Venäjän taiteeseen. Venäläisen taiteen Suomi-kuva 1875—1925. Jyväskylä. 2005.
179. Suomalaisten keisarikunnassa. Käännös venäjän kielestä. Tukholma. 1911.
180. Sopanen, O.-M.: Viipurin läänin historiallinen bibliografia 1812—1944. Temaattinen kirjallisuusluettelo Suomen autonomian ja itsenäisyyden ajan Viipurin lääniä käsittelevistä teoksista. Joensuun yliopisto. 2004.
181. Suomela, J.: Rajantakainen Venäjä. Venäläisten emigranttien aatteelliset ja poliittiset mielipiteet Euroopan venäläisissä sanomalehdissä 1918—1940. Bibliotheca historica 67. SKS. Helsinki. 2001.
182. Suoninen, L.: Inkerinsuomalaisten paluumuuttoa aiotaan vähentää asteittain. Sosiaaliturva 87 (1999): 2, s. 29.
183. Suvoroff, P.: Kysymys tasaoikeuksista. Venäläisten asema Suomessa ja Sylvestersson, E. ja Puromies A.: Elämäni piruetit: Primaballerinan muistelmat (The Pirouttes of My Life: The Memoirs of a Prima Ballerina”), WSOY, Juva 1995
184. Taina, V.: Helsingin neuvosto ja sen sanomalehti Izvestija 1917—1918. Helsingin yliopisto, historian laitos pro gradu-tutkielma. 1983.
185. Tanskanen, A.: Venäläiset Suomen sisällissodassa vuonna 1918. Acta universitatis tamperensis ser A vol 91. Tampere. 1978.
186. Toppila, P.: Suomen venäläinen taiteilijayhdistys ry. Venäläisten taiteilijoiden toiminnasta Helsingissä 1933—1941. Helsingin yliopisto. Taidehistoria. 1993.
187. Tuomi-Nikula, J.: Suomen laivat Punatähtisen sotalipun alla. Jyväskylä. 2000.
188. Turpeinen, O.: Venäjänkielisten määrä Suomessa vuonna 1900. Venäläiset Suomessa 1809–1917. Historiallinen Arkisto 83. Helsinki. 1985.
189. Turpeinen, O.: Venäjänkielisten määrä Suomessa vuonna 1900. Venäläiset Suomessa 1809—1917. Historiallinen Arkisto 83. Helsinki. 1984. S. 21—28.
190. Undersökning av en flyttningsrörelses volym och struktur. Helsingin yliopisto 1973
191. Vallankumous 1917: Tutkielmia Venäjän vallankumouksen vaikutuksista Suomessa ja imperiumin muilla reuna-alueilla. Toim. Tuija Hietaniemi. Helsingin yliopiston poliittisen historian laitoksen julkaisuja 1/1987, Helsinki. 1987.
192. Vallanpitäjistä vähäväkisiin. Suomenvenäläisten Verikovin suvun vaiheita Tampereella (Из власть имущих в изгои. Хроника русского рода Вериковых в Тампере)./ Toimittanut Marjatta Pöllänen. Tampere. 1999.
193.
Wallman, M.: Gränden. Schildt. 1983.
194.
Wallman, M.: Kuja. Otava. 1997. 269 s.
195.
Warkentin, R.: Russian immigrant women in Finland. Siirtolaisuus 27 (2000):2, s. 5—12.
196.
Venäläisyys Helsingissä 1809—1917: näyttely Helsingin Juhlaviikoilla (Русский дух в Хельсинки. 1809–1917). Helsingin kaupunginmuseo. 1984.
197.
Venäjän vähemmistökansallisuudet tsarisminvastaisessa taistelussa 1800-luvulta vuoden 1917 vallankumoukseen; Neuvostoliittolaisten, puolalaisten ja suomalaisten historiantutkijain seminaari Tampereella 17—18. maaliskuuta 1979. Tampereen yliopisto, historiatieteen laitoksen julkaisuja 5. Tampere. 1981.
Venäläinen emigraatio Suomessa. Valtioneuvoston kirje Etsivälle Keskuspoliisille No 1604. 1936. Venäläiset pakolaiset ulkomailla. EK — Valpo XXI A 2i — XXI B.

198.
Venäläinen hyväntekeväisyysyhdistys Suomessa 100 vuotta 1872—1972. «1872—1972. Сто лет Русскому благотворительному обществу в Финляндии»
199.
Venäläinen sortokausi Suomessa. Historian aitta XIV, julk. Historian ystäväin liitto, toim. Päiviö Tommila. Porvoo—Helsinki. 1960.
200.
Venäläinen, virolainen, suomalainen. Kolmen maahanmuuttajaryhmän kotoutuminen Suomeen. Gaudeamus. Helsinki. 2004.
201.
Venäläiset kauppiaat Helsingin historiassa. Svante Konstantin Kuhlberg (toim.). Helsinki. Helsingin Venäläinen Kauppiasyhdistys ry, 2002. 316 s.
202.
Venäläiset Suomessa 1809—1917, toim. Pauli Kurkinen. Historiallinen Arkisto 83, julk. Suomen Historiallinen Seura. Helsinki. 1983.
203.
Venäläiset Suomessa 1809—1917. Toim. Pauli Kurkinen. Karprint Ky. Huhmari. 1984.
204.
Wessman, E.: Kronstadtin kapina 1921 ja sen perilliset Suomessa. Pilot-kustannus. Tampere. 2004. 237 s.
205.
Veste, R.: Ei muuta taidetta kuin kauneus. Muistikuvia kolmen emigranttitaiteilijan elämästä, Rovaniemi. 2001.
206.
Westerlund, L. (toim.): Venäläissurmat Suomessa 1914—1922, osat 1, 2.1, 2.2. Valtioneuvoston Kanslian julkaisusarja 1–3/2004. Helsinki. 2004.
207.
Viipurin Venäläisen Yhdistyksen Keskennaista Avunantoa varteen jäsenlista 14. lokakuuta 1935. EK — Valpo XXI A 2i — XXI B.
208.
Virtanen, T.: Inkerinsuomalaiset paluumuuttajat. Siirtolaisuus 29(1992):3, s. 36—38.
209.
Virtanen, T.: Kolmas mahdollisuus. Informaatio 25 (1995):2 (80), s. 10—14.
210.
Heikki Myyryläinen. Vuoden 1917 jälkeen pakolaisina itärajan takaa tulleet. ©Internetix, Nettiradio Mikaeli, 1998
211. Monitori -lehti. Suomen venäjänkielisten värikäs historia (8. huhtikuuta 2011)